On valkosiipinen langennut vaik ei niin saanut käydä
taas järjen ääni on vaiennut kun putoo vanhaan kuoppaan
kuin kärpänen verkossa
kiedottu langalla
tietäen ettei kauaa aikaa
kuin kuolemansuudelma
rakkaasi huulilla
oottaen hetkee kun saa lentää
pyörteen nielun reunalla - niinkuin ennenkin
vaihtuu hahmot ansalla
vaan ei meininki
Totuus riippuu näkökulmasta
ei voi tuulta ennustaa
saa mieli hohtamaan kullalta kaiken minkä tahtoo
kuin enteenä vaarasta
tuoksuna ilmassa
hetkeä ennen myrskyn aikaa
kuin kosketus otsalla
rakkaasi huulilla
kertoen ettei milloinkaan enää
Pyörteen nielun reunalla - niinkuin ennenkin
vaihtuu hahmot ansalla
vaan ei meininki
Tahdon nähdä kaiken mutten koskaan mistään maksaa hintaa
Pyörteen nielun reunalla - niinkuin ennenkin
vaihtuu hahmot ansalla
vaan ei meininki